Turku Jazz Orchestra täyttää 10 vuotta! Kuva: Ilkka Arola

Haastattelussa Turku Jazz Orchestran perustajajäsen Jusu Heinonen

11.10.2022 Blogi

Turun jazzsyksyn päätapahtumana juhlitaan timanttisen upean big bandimme 10-vuotista taivalta. Turku Jazz Orchestran perustajajäsen, tuottaja ja saksofonisti Jusu Heinonen, mistä ja milloin tuli kipinä ammattisoittajista koostuvan big bandin perustamiseen, ja ketkä olivat ajatuksen takana?

– Muusikoiden keskuudessa oli juttua, että kaupungissa pitäisi olla big band, ja sitten alkuvuodesta 2012 päätin, että perustetaan sellainen. Kävelin Turun seudun musiikkiopistolla Välimäen Pekan toimistoon, kun tiesin, että Pekka oli aikaisemmin pyörittänyt Turku Big Bandia. Siitä se sitten lähti!

Oliko orkesteriin helppo löytää soittajat ja millainen valintaprosessi oli?

– Pekan kanssa mietitiin keneen otetaan yhteyttä, ja päätettiin, että Tero Lindberg ja Jari Hongisto olisi hyvä saada ensimmäisenä mukaan. Oli iso asia, että Tero innostui, sillä lead-trumpetti on big bandissa tosi tärkeä, ja Jari toimi alkuvaiheessa kapellimestarina. Sitten ruvettiin miettimään keitä soittajia kaupungissa on ja alettiin pyytää ihmisiä mukaan. Vesku Saloranta (basso), Kimmo Gröhn (saksofoni) ja Rami Koskinen (trumpetti) taisivat olla ihan ensimmäisten joukossa. Ei meillä ollut mitään koesoittoja, sillä tiesimme jo minkä tasoisia soittajia kaupungista löytyy. Ei se sen kummempaa ollut.

Milloin ensimmäiset harjoitukset järjestettiin ja mitä siellä soitettiin?

– Aika nopeasti se siitä lähti, ja ekat treenit taisivat olla maaliskuussa 2012. Päätimme lähteä liikkeelle ihan perinteisestä big band -musiikista, eli Count Basien ohjelmisto otettiin työn alle. Samoja soittajia oli rivistössä kuin nykyäänkin, jo mainittujen lisäksi mm. Kanniston Tane fonissa ja Timo Mansikka-aho trumpetissa.

Mikä oli orkesterin ensimmäinen keikka ja millainen vastaanotto tuli yleisöltä?

– Ensimmäinen keikka oli museolaiva Borella 2. toukokuuta 2012, ja Tribute to Count Basie oli keikan teemana. Sehän myi heti loppuun!

Heti loppukuusta tehtiin Borella seuraava proggis, johon tuli solistiksi Sami Pitkämö. Silloin meinasi käydä hullusti, kun laiva meinasi upota. Painolastitankin hana oli mennyt rikki ja vettä rupesi tulemaan sisälle laivaan. Vesi rupesi heilumaan ja heiluttamaan koko laivaa sillä seurauksella, että oli pakko keskeyttää keikka, koska äänilaitteet rupesivat kaatumaan. Aluksen lankonki murskaantui kokonaan laiturin ja laivan väliin. Oli tosi lähellä, ettei käynyt todella huonosti. Orkesterin kanssa on siis ollut vaarallisia tilanteita heti alusta saakka!

Mitkä ovat olleet orkesterin suurimmat haasteet ja miten ne on voitettu?

– No, raha on tietenkin ollut haasteena. Hommaa tehtiin tosi pitkään ihan minimaalisilla korvauksilla, jos palkkiota saatiin ollenkaan. Tästä iso kiitos kaikille soittajille, on hienoa, että kaikki lähtivät talkoisiin ja ovat pysyneet mukana. Ja onneksi tässä on kymmenessä vuodessa tapahtunut huima kehitys. Mielestäni muita haasteita ei juuri olekaan ollut. Yhteistyökumppaneiden avulla ollaan saatu treenipaikat. Turun konservatorio on ollut alusta asti mukana, ja ollaan treenitiloja vastaan tarjottu koulutusta opiskelijoille ja opiskelijat ovat päässeet ilmaiseksi orkesterin keikoille.

Turku Jazz Orchestra tuli mukaan uuteen Jazz City Turku -yhteisöön vuonna 2016, millaista muutosta se merkitsi? (Flame Jazz, Turku Jazz Festival ja Turku Jazz Orchestra yhdistyivät samaksi organisaatioksi virallisesti vuonna 2020.) 

– Se oli meille helpotus! Sain omasta niskasta paljon käytännön asioita pois ja rahoitustilanne korjaantui. Toki liikkuvia asioita ja ihmisiä tuli enemmän mukaan, mutta ei se ole huono asia ollut. Olihan se järjetöntä pyörittää vähän samojen ihmisten toimesta samassa kaupungissa kolmea eri jazzyhdistystä, joten oli iso helpotus, että siirryttiin pohtimaan asioita yhdessä. Tämä on selkeyttänyt myös meidän viestiä ulospäin.

Mitä kaikkea tuottajan työhön kuuluu, että orkesteri saadaan lavalle yleisön eteen? 

– Tuottajan homma on pitkälti asioiden sopimista eri tahojen kanssa ja semmoista perussäätöä. Yhdessä taiteellisen johtajan kanssa sovitaan ensin mitä proggista soitetaan ja kuka toimii kapellimestarina. Sen jälkeen teen sopimukset tarvittavien solistien kanssa, hoidan konserttipaikan, teen treeniaikataulun, hoidan nuotit. Sitten pyydän sektiovastaavia valitsemaan soittajat ja ilmoitan, jos soittajatoiveita on tullut kapellimestarilta tai solisteilta. Itse buukkaan saksofonisektion. Jazz City Turun puolesta tulee markkinointiviestintä, lipunmyynti ja muu itse konsertteja ajatellen.

Miten yhdistyy työ orkesterin tuottajana ja saksofonistina, millaisia haasteita kaksoisrooli tuo?

– Keikkapäivät tahtoo olla aika raskaita, kun joutuu hoitamaan kaikki säätämiset ja lisäksi vielä soittamisen, mutta täytyy vain itselle ohjelmoida aina oikea moodi päälle. Ne ovat kaksi eri tonttia. Joskus olisi hienoa mennä keikalle niin, että voisi vain kävellä pulttiin ja ruveta soittamaan, mutta ei ainakaan vielä ole tullut sellaista tilannetta vastaan!

Mikä on ollut itsellesi ikimuistoisin TJO:n keikka ja miksi?

– Kolme keikkaa on erityisesti jäänyt mieleen! Ensimmäinen konsertti, joka tehtiin yhdessä Turun filharmonisen orkesterin kanssa vuonna 2015 oli todella hieno ja ison ponnistuksen takana. Se oli kokonaan uusi proggis, jollaista ei varmasti Turussa ollut tehty aikaisemmin. Solisteina olivat Johanna Iivanainen ja Jukka Perko. Konsertin jälkeen oli sellainen tunne, että jos joskus joku homma onnistuu, niin se on tämä. Sitten päätimmekin myös levyttää ohjelmiston, ja Sulle salaisuuden kertoa mä voisin ilmestyi marraskuussa 2016.

Ruotsalaispasunisti Nils Landgrenin saaminen solistiksi Turku Jazz Festivalille 2020 on ilman muuta jäänyt mieleeni jo siinäkin mielessä, että meillä oli järkyttävän hyvä tuuri, että saatiin festivaalikeikka tehtyä maaliskuussa juuri viikko ennen kokonaisvaltaista koronasulkua. Myös viime kevään Pat Metheny -proggis kitaristi Timo Kämäräisen kanssa oli erityisesti soittajan näkökulmasta todella hieno projekti. Onhan näitä paljon muitakin! Kymmeniä keikkoja ollaan tehty, ihan sata ei vielä ole mennyt rikki.

Jos saisit toteuttaa orkesterille unelmiesi projektin, mikä se olisi?

– Tällä hetkellä haaveilen Lisa Nilssonin solistivierailusta. Tämän eteen on tehty nyt jo valtavasti töitä, mutta vielä ei ole tärpännyt. Tämä olisi sellainen genrerajan ylittävä homma, joka voisi kiinnostaa isompaakin yleisöä jazzporukan lisäksi. On tärkeää tehdä töitä sen eteen, että uutta yleisöä saataisiin innostumaan big band -musiikista, ja tämä vaatii yleensä tarpeeksi kiinnostavan ja tunnetun solistin.

Lisäksi edelleen haaveilen ulkomaankiertueista. Iso Kiinan-kiertue on ollut jo suunnitteilla, mutta maailmantilanteesta johtuen tämä on viivästynyt.

Kuvaile lyhyesti millainen on ollut TJO:n kymmenen vuoden matka

– On tämä ollut onnistunut mutta aikaa, rahaa ja voimia vievä matka! On äärimmäisen hienoa, että orkesteri on saavuttanut oman paikkansa musiikkikentällä ja se tunnetaan kansallisesti hyvin. Turku Jazz Orchestralla on hyvä maine kovatasoisena bändinä, ja myös siinä mielessä, että asiat hoituvat aina hyvin ja sovitusti. Orkesteri on itse asiassa saanut aina pelkästään positiivista palautetta! Hirvittävän raskastahan tämä on ollut. Monella on ollut tukkaa vielä silloin, kun aloitettiin!

Millainen 10-vuotisjuhlakonsertti on luvassa 15. lokakuuta?

– Hieno konsertti tietysti tulossa! Lavalla on solisteja, jotka ovat olleet orkesterille tärkeitä vuosien varrella. Sami Pitkämö oli meidän ensimmäinen solisti ja Jukka Perko on ollut useamman kerran mukana. Myöskin Severi Pyysalon ja Aili Ikosen kanssa ollaan tehty monta keikkaa. Oli hienoa, että kaikki lähtivät heti mukaan, kun pyydettiin, ja mahtavaa on saada myös Vellu Halkosalmi takaisin vierailemaan kapellimestarin paikalla.

Missä Turku Jazz Orchestra on seuraavan kymmenen vuoden päästä?

– TJO on kymmenen vuoden päästä edelleen Suomen parhaimpia big bandeja, joka tekee laadukasta ohjelmaa ympäri vuoden ja toivottavasti enenevässä määrin myös kiertueita. Rahoitusmalli on toivottavasti vielä vahvempi, jotta soittajia voisi olla meillä töissä jopa ihan kuukausipalkalla. Iso kysymys ratkaistavaksi on tietysti nuoren soittajasukupolven saaminen mukaan, joten koulutustoimintaa ja monen tahon yhteistyötä vaaditaan ihan ympäri maailman nuorten muusikoiden innostamiseen tulevaisuudessa.

Teksti: Sanna Vartiainen

Turku Jazz Orchestra 10 vuotta! Juhlakonsertti Sigyn-salissa lauantaina 15.10. klo 19.

Turku Jazz Orchestran ensimmäinen konsertti oli toukokuussa 2012 S/S Borella. Kuva: Olli Sulin.

Jukka Perko Dizzy Gillespie -projektin solistina Åbo Svenska Teaterissa marraskuussa 2013. Kuva: Olli Sulin.

Saksofonisteilla pähkinä purtavana harjoituksissa vuonna 2014. Kuva: Olli Sulin.

Föriajelulla elokuussa 2016. Kuva: Pia Jalkanen

Taiteellisen johtajan pesti siirtyi Vellu Halkosalmelta Tero Lindbergille vuoden 2018 alussa. Kuva: Pia Jalkanen.

Logomon sillalla marraskuussa 2021. Kuva: Ilkka Arola.